Messukokemuksia maailmalta

Frankfurt Book Fair, France. Photo by Coriosi.

 

Moni perinteinen toimintatapa on nykyään tarkastelun alla ja muuttumassa. Myös messut joutuvat etsimään paikkaansa osana tämän päivän viestintää, markkinointia ja myyntiä.

Olen käynyt vuosien aikana useissa kymmenissä eri alojen messutapahtumissa Suomessa ja muualla Euroopassa. Olen ollut vastuussa messuosastojen järjestelyistä ja ollut osastoilla töissä, mutta ennen kaikkea olen nähnyt erilaisia messuja ja kerännyt kokemuksia sekä ammattilaisille että kuluttajille suunnatuista messuista. Olen tutustunut messuihin, joiden aiheina ovat olleet mm. tietotekniikka, kodinkoneet, autot, valokuvaus, taide, kirjallisuus, muoti, sisustus, matkailu, ruoka, viini, puutarha, hyvinvointi, urheilu, opetus, turvallisuus ja logistiikka.

Mitä messuilta on jäänyt mieleen

Messuilla näkee yleensä tuttuja, mutta myös vähemmän käytettyjä messutoteutuksia.

Kontaktin ottaminen messukävijöihin, mahdollisiin asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin on usein messuilla kankeaa – eikä vain meille suomalaisille. Messuille mennessä kannattaa ottaa osaksi messustrategiaa kontaktoinnin suunnittelu – yleensä juuri noita kontakteja ja liidejä messuilta lähdetään hakemaan. Virkeät, yrityksen ilmettä kantavat ja ystävälliset ihmiset, jotka edustavat yritystä messuosastolla, ovat se paras valtti. Kilpailut, arvonnat, materiaalinen jakaminen, karkin ja kahvin tarjoileminen, julkkiksen vierailu osastolla – joku näistä voi olla nyt se oikea tapa tai sitten on mietittävä uusia menetelmiä.

Joskus messuilla törmää hyviin kontaktointikeinoihin ammattilaisten välillä. Minun suosikkini on jo pitkään ollut Frankfurtin kirjamessuilla iso ranskalaisten kustantajien yhteisosasto, jonka toteutustapaa moni muukin maa on nykyään seurannut. Kirjakustannusalan ammattilaisten tulee varata tapaamisaika ranskalaisille kustantajille, ja tapaaminen toteutuu kaikkien nähden hallissa olevan kustantajan edustajan pöydän ääressä Ranskan osastolla – aina neuvotteluja ei tarvitse tehdä VIP-tilassa suljettujen ovien takana. Tapaamisissa luodaan hyviä kontakteja ja neuvotellaan yhteistyöstä. Moni varaa ajan hyvissä ajoin ennen messujen alkamista, mutta joskus tapaaminen voi järjestyä vielä messujen aikanakin yhteisosaston infopisteestä varaamalla.

IFA-messuilla Saksassa huomioni kiinnittyi siihen, kuinka hienosti jotkut ruotsalaiset yritykset toivat ilmi kansallisuuttaan ja pääkaupunkiaan. Ruotsalaisuus on osa monen yrityksen brändiä ja he vaikuttavat olevan ylpeitä maastaan. Sverige, Sweden, Stockholm ja maan sini-keltaiset värit erottuvat maan yritysten osastoilla. Tässä asiassa meillä suomalaisilla olisi oppimista. Usein suomalaisuus loistaa kansainvälisillä messuilla poissaolollaan tai kansallisuutta ei rohjeta tuoda esille. Eräillä messuilla vain kotimainen laukkuvalmistaja Golla näytti tunnustuvan rohkeasti olevansa suomalainen sekä sanoin, kuvin että materiaalivalinnoin tyylikkäällä osastollaan. Häpeämmekö suomalaisuuttamme, eikö suomalaisuutta nähdä yrityksille lisäarvoa tuovana tekijänä vai eikö ole vientiä tekeviä suomalaisia yrityksiä? Monilla Euroopan messuilla on mukana toimijoita eri maanosista, joten Euroopan ja kotimaankin messut voivat olla vaikka hyvä välietappi matkalla kansainvälisille markkinoille.

Messuosastot voivat olla kalliita etenkin pienille yrityksille, joten kannattaa lyöttäytyä rohkeasti yhteen muiden messulle menijöiden kanssa ja rakentaa yhteisosasto. Tällaisiin yhteisosastoihin voi hyvässä tapauksessa päästä mukaan ulkomaille viennin edistämisen merkeissä, yritys voi päästä messuille vaikka oman alueensa EU-matkailuhankkeen tms. mukana tai yrittäjä voi tiedustella pääsisikö hän jonkun messuille menevän osastolle mukaan pientä maksua vastaan.

Messujen rooli nykypäivänä

Messut ovat vain yksi tapa viestiä ja markkinoida. Perinteiset messut joutuvat kilpailemaan paikastaan muiden mahdollisuuksien keskellä. Aidoille ihmisten välisille kohtaamisille on kuitenkin tarvetta ja messut voivat jatkossakin olla yksi kohtaamisen paikka.

Monet messutapahtumat näyttävät pienentyneen. Suomessa joitain messuja on yhdistelty erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Messuhalleja täyttävät Slushit, isot verkostoitumistapahtumat ja massaelämykset seminaari-nimikkeidenkin alla. Moni asia voidaan nykyään hoitaa muissa tapaamisissa, tuotteisiin tutustutaan verkossa ja ostoja tehdään verkkokaupoissa. Ihmiset ja asiat koetaan verkossa, webinaareissa ja sosiaalisessa mediassa digitaalisten kanavien välityksellä. Tietoja etsitään verkosta. Verkossa myös verkostoidutaan.

Messukeskuksissa kokeillaan erilaisia keinoja toimintatapojen monipuolistamiseksi, jotta keskukset säilyisivät mukana tapahtuma-areenoina. Esimerkiksi Helsingin Messukeskuksella on oma AR-sovellus, jonka avulla yritetään yhdistää virtuaalista kokemusta todelliseen ympäristöön.

Tulevaisuudessa messuilla käyminen tapahtuu varmaankin yhä enemmän VR:n kyydissä eli tehdään virtuaalimatka messuille, joissa voi tutustua tuotteisiin ja ihmisiin, kokea elämyksiä, tehdä sopimuksia ja hankintoja. Messukeskuksissa järjestetään jatkossakin isoja ja pienempiä erikoisalojen messuja, seminaareja ja tapahtumia, mutta erilaiset verkko- ja VR-messut ja digitaaliset toteutukset tulevat olemaan osa messukokemusta.

AR = augmented reality = lisätty todellisuus https://fi.wikipedia.org/wiki/Lis%C3%A4tty_todellisuus

VR = virtual reality = virtuaalitodellisuus https://fi.wikipedia.org/wiki/Virtuaalitodellisuus

Kaisa Rautio
CEO
Coriosi Oy